Golbma jagi bargan duođaštemiin
Sámi joatkkaskuvla i Kárášjohka lea golbma maŋemuš jagi duođaštan juohke unna oasáža das mo skuvla bargá nannet ja ovdánahttit sámi giela ja kultuvrra vuođđun pedagogalaš práksisii mii galgá leat vuođđun skuvlla beaivválaš doaimmas. Rektor máhccadii diibmá Winhec-jovkui raportta skuvlla birra ja dát bargu vástida sturrodagas masterčállosa.
Winhec-mielláhttuvuohta lea dehálaš buohkaide
Rektor Synnøve Solbakken-Harkonen dadjá Winheca leat dehálažžan skuvlii, go lea dehálaš min ohppiide oahpásmuvvat eará eamiálbmot nuoraiguin. Son sávvá min ohppiid oažžut oktavuođa ja ovttasbarggu eará eamiálbmotnuoraiguin. Son dadjá leat dehálažžan ahte mii oahppat eará eamiálbmogiid birra ja ahte mis maid dáidá leat juoga maid mii sáhttit oahpahit eará eamiálbmogiidda. Rektor sávvá skuvlla dohkkehuvvot Winhec-skuvlan, mii mielddisbuktá ahte oažžut kvalitehtasteampala eamiálbmotskuvlan.
Ovdalgiitibuvttaduvvon filmmat
Winhec-joavku galggai plána mielde galledit skuvlla mannan vahkkus, muhto Covid-19 hehttii sin boahtimis. Dán geažil ožžo mediaoahppit hástalusa rávdnjet njuolgga Zoom bokte, sihke filmmaiguin maid Jan Helmer Olsen ja oahpaheaddji Sámmol Nystad leaba buvttadan maŋemuš guokte mánu ja rávdnjet njuolgga máŋggakámera buvttademiiguin.
Ovttasbargu Ávviriin
Mediasekšuvdna gárttai jođánit oahppat máŋggakámerabuvttadeami. Sámi aviissa Ávvira ja Per Christian Biti bokte oaččuimet nanu bagadeami ja mávssolaš oahpu ja vásáhusaid mo dákkár buvttadeapmi čađahuvvo.
Oahppit láidesteaddjin
Stine Lise Nordsletta Somby ja Alexander Joseph Nasser láidesteigga Winhec-joavkku nannosit sihke sáme- ja dárogillii máŋgga beaivve badjel. Stine Lise muitala iežas oahppan olu dán barggu bokte. Son dadjá iežas ožžon oahpu eallenahkái ja dadjá ahte dákkár hástalusat duođaštit man dehálaš lea hástalit iežas amas dušše bargan dan maid lea hárjánan, go de olmmoš ovdána. Dat manná goitge álo bures maid dal olmmoš bargá, dadjá son moji njálmmiid. Maiddái Alexander lea duhtavaš mannan vahkkuin. Son dadjá ahte lei veaháš hušša, muhto gal dat manai bures. Son jáhkká Winhec-joavkku liikon čuovvut skuvlla doaimmaid.
Deaddu eamiálbmogiidda
Alexander dadjá iežas oahppan ahte skuvllas lea nannoseabbo deaddu eamiálbmogiidda go dan maid álggos lei navdán leat. Dát illudahttá siiddaeamida/rektora Synnøve go gullá ohppiid oaidnit man dehálaš Winhec lea skuvlii, muhto maiddái go oahppit oidnet árvvu eamiálbmotdeattus. Golbma maŋemuš jagi lea son jođihan skuvlla duođaštanbarggu ja ovdánahtten skuvlla vel eambbo vai sámi jurddašanvuohki galgá leat vuođđun buot pedagogalaš doaimmain skuvllas. Alexander muitala ohppiid bargan olu dekoloniseremiin. Son vásiha skuvllas leat eambbo sámevuđot fáttát diimmuin, sámegieloahpaheaddjit váldet eambbo initiatiivva maiddái olggobeale sámegieldiimmuid ja ahte oahppit maid leat bargan eambbo oainnusin dahkat sámevuođa skuvlabirrasis.
Hástalusat maŋemuš vahkkuid
Rektor dadjá iežas olu gáibidan oahpaheddjiin maŋemuš vahkkuid, go lassin dábálaš oahpahusbargguide ja eará áššiide maid oahpaheaddjibargu gáibida, de lea son gáibidan olu áiggi sis. Son dadjá gaskkohagaid leamaš hástaleaddjin nagodit doalahit oahpaheddjiid fuomášumi loahppa bargobeivviid, go sis dáiddii leat vuollegis varrasohkarárvu, de son dál dattege jáhkká skuvlla lihkostuvvan bargguin maid son ja skuvlla Winhec-joavku lea bargan.
Winhec-miellahttuvuohta lea kvalitehtamearka
Siiddaeamit/rektor dadjá leamaš oahpalaš vahkku ja buohkat leat hástaluvvon hállat eŋgelasgiela, vaikko buot joavkkuin leamaš vejolašvuohta geavahit dulkka jearahallamiin, de leat eatnasat válljen ieža hállat eŋgelasgillii. Giella dáiddut šaddet dehálažžan ovddasguvlui, go siiddaeamidis lea jáhkku oažžut miellahttuvuođa dohkkehuvvot Winhec-joavkkus. Dát mearkkaša ahte skuvla álggaha ovttasbarggu eamiálbmotskuvllaiguin miehtá máilmmi. Siiddaeamit loahpaha sávaldagain ahte oahppit jagi geažes ovttasbarget eará eamiálbmogiiguin. Lassin dadjá Winhec-joavkku rávven skuvlla joatkkit bargguin leat mielde ovdánahttime báikkálašservodaga maid. Oahpaheaddjin ja ruovttusiiddu ovddasvástideaddjin ádden ahte mii oahpaheaddjit berret doaladit dássedis varrasohkaárvvu, go rektoris leat jo ođđa plánat jurdagiin.
