Min skuvllas lea dábálaš ahte nuppi luohkkáin lea ovddasvástádus lágidit sámi álbmotbeaivvi. Min luohkás lei ovddasvástádus guoimmuheapmái kantiinnas. Moadde vahkku ovdal guovvamánu 6. B. álggiimet ráhkkanit. Oahpaimet eambbo sámi historjjá ja beaivvi duogáža birra, čáliimet sártni ja ráhkadeimmet gahčosa.
Fidnofága Jo2 luohkát ges lágidedje olgodoaimmaid. Olgun ledje iešguđetlágan gilvvut ja doaimmat. Njoarostangilvvut, luvdáhockey, “čalmmehis spárkejeaddji” - mas okta čohkká spárkkas ja oahpista, son gii spárke ges lea čalmmeheapme ja čuoigangilvu mas njealjis čuiget guvttiin sabehiin.
Go bođiimet sisa, de boraimet njálgga sámi mállásiid maid kantiina lei ráhkadan – bohccobierggu, ađđamiid, njuokčamiid, gumposiid, buđehiid ja joŋaid. Maŋŋá mállásiid herskostalaimet gahkkuin.
De lei viimmat min vuorru. Kantiinnas álggaheimmet sártniin man min luohká lei čállán ja ovdanbuvttii. Mii jotkkiimet gahčosiin maid leimmet ráhkadan, sihke oahppit ja oahpaheaddjit serve dasa. Fidnofágaoahppit ovdanbukte diktabarggu mii sis lei leamaš sámegielas. Dasto juoiggaimet Sámi eatnan duoddariid fárrolága. Loahpaheimmet beaivvi vuoitojuohkimin.
Sámi álbmotbeaivi mearkkaša olu midjiide. Dás lea sáhka identitehta, čeavláivuođa ja oktasašvuođa birra. Beaivi muittuha min historjjá, sihke dan maid mii leat vásihan ja man ovddas sápmelaččat leat rahčan. Seammás mii ávvudit iežamet giela, kultuvrra ja vieruid. Dát buktá doaivaga čuvges boahtteáigái.
Giitu buohkaide geat serve min ávvudeapmái.
Dearvuođat 2O luohkás
Otná sárdni– 2O
Lihkku beivviin! Guovvamánu 6. beaivi lea stuorra ja dehálaš beaivi midjiide. Go geahčadat mii dáhpáhuvvá máilmmis otne, de galgat leat giitevačča go beassat ávvudit sámi álbmoga ja sámi kultuvrra justte nugo ieža háliidat. Soahti Ukrainas orro hui láhka ja Trump ges áitá Ruonáeatnama, dát baldá ollugiid. Trump hállá Ruonáeatnama birra dego livččii jiekŋabaldu, iige dohkket álgoálbmoga geat orrot doppe, ja sin vuoigatvuođaid mearridit iežaset eallima ja guovllu badjel. Sápmelaččat leat áiggiid čađa dulbmojuvvon, mii háliidat danne doarjut iežamet oappáid ja vielljaid Ruonáeatnamis, dál go sii vásihit ahte Donald Trump áitá sin militearafámuin.
Dál go lea eambbo ráfehisvuohta máilmmis,de oaidnit man dehálaš Norgga demokratiija lea. Ollu sajin máilmmis masset vuoigatvuođaid ja sátnefriddjavuohta gáržiduvvo, dat muittuha min ahte demokratiija eat sáhte váldit diehttelassan. Mii fertet várjalit dan ja beroštit das.
Sámediggi lea dehálaš oassi Norgga demokratiijas. Sámedikke válggat leat juohke njealjját jagi, oktanaga stuorradikkeválggain, diibmá rábai gonagas logát sámedikki. Sámi demokratiija lea go sápmelaččat ieža válljejit iežaset áirasiid sámediggái, gos váldoulbmil lea gáhttet ja nannet sámi kultuvrra, giela ja vuoigatvuođaid.
Demokratija ii doaimma sátnefriddjavuođa haga. Norggas lea sátnefriddjavuohta, muhto leat sápmelaččat geat eai duostá dadjat justá maid oaivvildit, danne go lea nu olu vašši kommentárain neahttás. 2023 :s álmmuhii Amnesty International raportta mii čájeha ahte juohke njealját cealkámuš sápmelaččaid birra lea negatiiva. Ballu vealahuvvot lea dagahan ahte ollu sápmelaččat čiegadit iežaset identitehta vai eai galgga stigmatiserejuvvot ja olgguštuvvot. Dábáleamos negatiiva jurddašanvuohki lea ahte sápmelaččat heađuštit ođđaáigásaš ovdáneami. Ráđđehus ovddidii 2025 :s vuosttaš doaibmaplána eastadan dihte cielaheami ja vealaheami sápmelaččaid vuostá. Ráđđehus háliida ahte buohkat galget dovdat oadjebasvuođa ja vejolašvuođa oassálastit ovttaárvosaččat, beroškeahttá duogážis. Dát doaibmaplána sáhttá leat okta lávki rivttes guvlui.
2025:s mearriduvvui ahte Oslos galgá leat sáme namma, Oslo-suohkan dahje Oslo gielda davvisámegilli ja Oslove lullisámegillii. Oslo lea Norgga oaivegávpot ja doppe ásset ollu sámit. Dát čájeha ahte sámit leat dásseárvosaš álbmot Norggas. Giellavahkkus lei fáddán báikenamat. Lea dehálaš čájehit ahte sápmelaččat leat ássan ja geavahan dáid guovlluid. Jus sámi namat jávket, de šaddet sámit eambbo oaidnemeahttun ja masset máhtu ja dieđuid daid guovlluid birra maid báikenamat muitala. Geavahehpet sámi báikenamaid.
Dat lea erenoamáš somá beassat čalmmustahttit juoidá mii lea dáhpáhuvvan sámi valáštallamis. FA Sápmi gánddat ja nieiddat 19 leat čiekčan hárjehallančiekčamiid Fearsulluid vuostá. Čiekčamat ledje Fearasulluin, ja dát lea hui dehálaš vejolašvuohta sámi čiekčiide. Lea erenoamáš somá midjiide go njeallje Kárášjoga nuora leat ovddastan Sámi dán oktavuođas, okta dain lea min skuvlaverdde Ingrid Alette. Dat čájeha ahte dáppe Kárášjogas gávdnojit buori taleanttat.
Mii eat galgga vajálduhttit kárášjohkalačča Sandra Marie Balto, gii lea searvan iežas vuosttaš čoagganeapmái Norgga seniorriikkajoavkkuin vuojadeamis ja gii lea olahan máŋga rekordda vuodjamis.
Min sávaldat Sápmái lea ahte mii duostat čájehit geat mii leat. Ahte mii čájehat iežamet giela, kultuvrra ja identitehta rámisvuođain, eat dušše odne, muhto beaivválaččat. Mii dáistalat ain sámi vuoigatvuođaid ja ovdáneami ovddas. Leat mii geat leat boahtte áigi, mii fertet doaimmahit dán ovddosguvlui roahkkatvuođain ja ovttasbargguin.
Mii fertet várjalit iežamet giela,kultuvrra ja guovlluid, eat dušše odne, muhto juohke áidna beaivvi. Mii dárbbašit eanet sámedikke stipeanddaid, vai eanet olbmuin lea vejolašvuohta oažžut oahpu ja nannet sámi gelbbolašvuođa.
Sámi historjá ii leat dušše vássánáigi, dat eallá dál ja dat lea boahtteáigi.
Lihkku beivviin, lihkku sámi álbmot beivviin!
