WINHEC čoahkkin Honolulus, Hawaii

Min skuvla šattai WINHEC, World indigenous nation higher education consortium, miellahttun 2022:s. Dál lea goalmmát jahki go mii oassálastit WINHEC čoahkkimiin. Dán jagi manai mátki idyllalaš Waikiki sáttogáddái, Honolulu, Hawaii, USA. Ulbmil dán jagi lei nannet skuvlla posišuvnna WINHECAs.

Veahá mátkki birra ja mo ledje beaivvit biddjon:

Dákkár čoahkkimiiguin lea oalle lossat oasalásttit. Mii mátkkošteimmet 3 beaivvi das rájes go vulggiimet Kárášjogas čakčamánu 22.beaivvi dassái leimmet hoteallas Waikiki sáttogáttis. Hawaii lea 11 áigeavádaga eret, nu ahte mis lei dat gullon jetlag go joavddaimet dohko. Mis lei okta beaivi vuogáiduvvat ođđa áigeavádahkii ovdal čoahkkimat álge. Beaivvit ledje guovtti oasis, sierra lágideamit rávisolbmuide ja nuoraide. Juohke beaivái ledje biddjon olu doaimmat – čoahkkimat, doaimmat ja mátkkážat goappaš joavkkuide. Maŋŋil go čoahkkimat nohke lei mis okta beaivi gos beasaimet vásihit báikki Hawaii ja de lei vuolgga ruoktot. Badjel guokte jándora ádjáneimmet mátkkoštit ruoktot. Guokte vahkku gal manai ovdal go mii oahpaheaddjit njuolggaimet maŋŋil mátkki.

Čoahkkimiin ožžot buot álgoálbmogat iežaset arena gos besset čájehit iežaset kultuvrra ja muitalit mii lea ođas sin ruovttuguovllus. Min nuorat juige, lávlo ja muitaledje divttaid ja muitalusaid sidjiide geat ledje sálas. Nuorain ledje maiddái iežaset deaivvadeamit gos juohke álgoálbmot oaččui sullii 30 minuhta muitalit geat sii leat, gos sii bohtet ja makkár áššit sidjiide leat dehálaččat. Dáinna lágiin sii oahpásmuvve eará álgoálbmogiidda ja ožžo buoret áddejumi ja buohtastahttinvuođu álgoálbmotnuoraiguin miehtá máilmmi.

Kultuvrralaš ovdanbuktin Sámis. Mii logaimet divttaid ja lávlluimet/juoiggaimet.

WINSA čoahkkin (studeantajoavku)

Nuorat čoahkkanedje bargat iežaset agendan. Dá digaštallet mo sii háliidit ahte boahtte čoahkkin, New Zelanddas, galggašii čađahuvvat ja mii berre leat mielde plánas. Nuorain ledje máŋga dakkár čoahkkima dan vahkkus. Okta ulbmil dáid čoahkkimiin lei ahte nuorain lei sierra arena gos besse ságatállat eambbo rahpasit iežaset kultuvrra birra ja oahpásmuvvan dihte earáide ja sin kultuvrii.

Govas oainnát earret eará USA, Canada, Sámi ja Australia nuoraid.

Govas oainnát earret eará USA, Canada, Sámi ja Australia nuoraid.

Álgoálbmotskuvlla galledeapmi

WINHEC vahkku leimmet mii olu mátkkážiiguin gos mii beasaimet oahppat eambbo Hawaii álgoálbmogiid birra ja beasaimet oaidnit sullo. Mii galledeimmet ovtta álgoálbmotskuvlla. Doppe beasaimet searvat oahpahussii, oaidnit árbevirolaš dánssaid ja oahpaimet mo sii oahpahit. Beasaimet maid galledit historjjálaš dehálaš báikki, Pearl Harbor. Báiki gos USA geavai 2.máilmmisoahtái go Japana fallehii sin jaskesábilahta.

Dá čuožžuba Mette ja Sara USS Bowfin 2.máilmmisoađi mearavuolfatnasis.

Mii beasaimet gaskkohagaid maid surfet, vuojadit ja gálašit. Sammol Nystad válddii buohkaid geat háliidedje surfenkursii. Galledeimmet maid universitehta guovllu gos gilve ja ráhkadedje iežaset borramuša. Doppe beasaimet veahkkin lasttaid duolbmut stánžái vai eanan šaddá álbmái. Oahpaimet maid mo čáhci ávkkástallojuvvui Hawaiias ja manne dát lei nu dehálaš riggodat sullos. Čoahkkináigge besse oahppit ráhkadit iešguđetge lágan diŋggaid nugo giehtabátti ruoivásis ja rásseviđjjiid.

Dáppe oaččuimet buoret áddejumi mo álgoálbmot ávkkástalle šattuiguin ja čáziin sullos. Beasaimet veahkkin málestit ja oahppat manne čáhci lea nu dehálaš resursa dákkár ávdin báikkis go dat suolu lea.

Hawaiias leat áiggiid čađa leamaš dákkár gilvvagárddit. Jus kontrollerii čázi de lei vejolaš gilvit ja de lei rikkis. Dáppe leat eanas soađit álggahuvvon čázi dihte (juoga nu láhkai). Dađibahábut lea kolonisttat buktán ja gilván sullui šattuid, ja dál leat viggamin fas oažžut dan lunddolaš fauna ruovttoluotta sullui.

Mii beasaimet maid galledit skuvlla. Dáppe oahpásnuvaimet skuvlavuogádahkii, mo oahpahus doaimmaid, makkár dábit sis ledje ja mo oahpahus doaimmaid praktihkalaččat. Buot ásahus galledemiin ledje rituálat ja sii ledje hui movtta deaivat eará álgoálbmogiid.

Trohpalašlieggasa dihte manai olu ruhta juhkamuššii. Muhtumiidda ii lean jugus doarvái, nu ahte sii njuikejedje johkii čoaskudit iežaset.

Leimmet guokte oahpaheaddji ja guokte oahppi geat ovddasteimmet min skuvlla. Mette Anti Gaup, Sámmol Nystad, Karen Elen Anne Sara ja Joná Mäkilä.

Ledje olu seremoniijat. Nugo borramuša buressivdnidit, giitit daid boarrásiid ja lágideddjiid sin buori barggu ovddas oažžut beaivválaš logistihka doaibmat.

Pearl Harbor

Hands on lea juoidá WINHECas. Dan botta go rávisolbmuiguin ledje čoahkkimat ja čuvvo prográmma, de nuorat čoahkkanedje bargat ovttas. Dá leat ráhkadeamen rásseviđjjiid maid maŋŋil juhke earáide.

Skuvlaseremoniija dánssain ja muitalusaiguin.

Lonohalaimet muitalusaid ja Hawaii álgoálbmogat besse oahpásmuvvat midjiide. Dá juoigat ja muitalat mo lea ássat Sámis.

Lonohalaimet muitLei áigi maid návddašit sáttogátti. Waikiki lea paradiisa. alusaid ja Hawaii álgoálbmogat besse oahpásmuvvat midjiide. Dá juoigat ja muitalat mo lea ássat Sámis.

Ovdal go beasaimet mannat sisa skuvlii de fertii rituála čađahuvvot gos doallogoddi fertii dárkkistit ahte mii eat leat vašálaččat ja ahte mis eai lean baháslágan áigumušat

Skuvllas beasaimet gullat muitalusaid ja beasaimet geahččalit duddjot sin dujiid.

Eahketmátki. Hoteallas ii lean iđitborramuš iige lean vejolaš málestit doppe. Danne šattaimet hui dávjá boradit olgun.

Beasaimet oahppat ráhkadit árbevirolaš borramuša. Beasaimet leat mielde olles proseassas, das rájes go luonddus viežžat dassá borramuš lea tallearkkas.

Guovdageainnu nuoraiguin ráhkkaneamen Surfenkursii.

Mii ovddasteimmet Sámi, nu ahte mii nahkeheimmet gávtti nu dávjá go vejolaš.