Gáktehealmmit šlivgasadde ja mikrofovdna giktalii lávlestit!

Min skuvllas lea vierrun ahte nuppi jagi oahppit lágidit Sámi álbmotbeaivvedoaluid gos guoimmuheapmi, sárdni mii muittuha ja giktala sihke ohppiid ja skuvlla bargiid jurdilit dihto áššiid birra mat leat dehálaččat sámi servodahkii, sihke báikkálaččat ja viidát geahččansajis.

Gii dal aitto dohppe mikrofovnna ja lávlesta dahje juoiggasta? Dát gilvu gal geasuhii ja guoimmuhi. Govven: Mette Anti Gaup.

Sámi álbmotbeaivve devde ja hervejedje čábbát čiŋahuvvon oahppit ja bargit skuvlla lanjaid reaškasiin ja iluin. Seammás lea midjiide dehálaš atnit muittus manne mii ávvudit sámi álbmotbeaivvi ja dán fievrredit ohppiideamet.

Olgostohkosat ja gilvvut
Olgun besse buohkat gilvvohallat máŋggalágan gilvvuin, go min skuvllas leat hutkkan sámi stohkosiid gos sihke spárka, sabehat, suohpan ja dolla leat guovddážis. Dattege dáidá ođđa gilvu báhcán buoremusat muitit maŋŋel dán jagi doaluid, go eat goassege ovdal leat vásihan ahte mikrofovdna bovttii garra vuoitohálu sihke oahppit ja oahpaheaddjit. Sámiid Ædnan-luohti lei dieđusge okta šuokŋa mii giktalii ohppiid ja bargiid viehkalit mikrofovnna lusa ja juoiggastit ja lávlestit. Simona Máhtte rohkki ja Sverre Kjelsberga ovdanbuvttiiga luođi Melodi Grand Prix gilvvus 1980:s. Šuokŋa Cummá man Johan Ánte Utsi ja Annbjørg Hætta lávlluiga Sámi Grand Prix gilvvuin 2003:s. Diehttelasa lei maid Hjerteknuser ja min báikki popjoavkku Rolffa veršuvdna Kaizers Orchestra joavkku šuoŋas dán gilvvus.

Váldit vuođu kultuvrras, ovdagovain ja čehpiin
Čuoigan lea dehálaš oassi dološ sámi kultuvrras. Guokte Kárášjohkalačča, Bigán Ovllá ja Bálto Sámmol, leigga stuorra veahkkin norgalaš polárasáŋggárii Fridjof Nansenii go son fáruinis jagis 1888 rasttildii Kalaallit Nunaata. Kárášjoga márkanbáikkis lea sámi dáiddára Aage Gaup dahkkon muitobácci muitun ja gutnin sutno várás. Min skuvllas gutnjahttit sutno čuoigangilvvohallamiin gilvaleaddjijoavkkut galget ovttasbargguin jođánepmosit čuoigat moallii. Dáinna čuoigangilvvohallamiin lea vuogas gudnejahttit báikkálaš sáŋgára guoktá!

Min gánddat gal máhttet! Govven: Margrethe Sakshaug.

Gilvu gos oasseváldit galge dohppet mikrofovnna ja lávlestit šuoŋaid teavsttain. Dán guovtti gánddas gal vulggii lávlla! Govven: Mette Anti Gaup.

ŠOŠ!! Gal min oahppit ja oahpaheaddjit gusto dovdet sámi lávlla- ja luohteteavsttaid bures! Govven: Mette Anti Gaup.

Oahppit bovdejedje Ámmuna lávlut ja juoigat min doaluin. Nuppi jagi ohppiid mielas lea hui vuogas bovdet báikkálaš artista lávdái. Govven:

TIB-oahppi Dina máhttá sihke mohtorfievrruid divodit ja goarrut gávtti! Dás son lea čiŋadan iežas gorron gávttiin maid lea gorron sámeskuvllas Deanus. Govven: Mette Anti Gaup.

Njoarostallangilvu. Govven: Frid T. Svineng.

Midjiide lea dehálaš láhčit ohppiide vejolašvuođa hárjehallat suohpaniin. Ii leat dušše boazodoalus ja gilvvus go suohpan lea anolaš. Govven: Frid T. Svineng.

Bigán Ovllá ja Bálto Sámmol veahkeheigga Nansena rasttildit Ruonáeatnama jagis 1888. Dáinna čuoigangilvvohallamiin lea vuogas gudnejahttit báikkálaš sáŋgára guoktá! Govven: Frid Tellefsen Svineng.

Njoarostallangilvu. Govven: Ann Kristine Balto.

Dolin lei spárka váldovuoján márkanis ja lei nu dehálaš reaidu olbmuide Kárájšjogas. Eamiálbmotskuvlan atnit dehálažžan maiddái gilvvuid ja stohkosiid oktavuođas atnit báikkálaš historjjá vuođđun skuvlla sisdoalus. Nu go oaidnit govas de geasuhii spárkengilvu. Govven: Ann Kristine Balto.

Dološ olbmuin gal lei ráđđi juohke áššái ja luvddáin luvdejedje láhtti. Mii ges leat váldán luvddá stoagusreaidun. Govven: Frid T. Svineng.

Sámi álbmotbeaivi lea mávssolaš ávvubeaivi min skuvllas ja mii ávvudat sámemállásiin ja diehttelasat maid máŋggalágan gáhkuin. Govven: Ann Kristine Balto.