Go mii geavahat sámegiela sihke čálalaččat ja njálmmálaččat buot oktavuođain, de mii nannet sámegiela státusa. Go sámegiella geavahuvvo viidát buot oktavuođain, ja go sii guđet leat massán gielaset váldet giela ruovttoluotta, de mii dekoloniseret iežamet. Dekoloniseren čadnojuvvo dávjá proseassaide main boađus lea luovvaneapmi koloniála stivrejumis, struktuvrrain ja diskurssain. Kolonialisma sáhttá maid doaibmat olbmuid, sii geat ellet dahje leat eallán ovddeš koloniserejuvvon riikkain dahje guovlluin, diđolašvuođas. Sii leat eahpediđolažžat váldán koloniserejeaddji árvvuid ja kultuvrra alcceseaset.
Dekoloniseren ja giellaguoddit
Jierpmi dekoloniseren mearkkaša bidjat gažaldatmearkkaid ja hilgut oarjeeurohpá árvvuid ja struktuvrraid, ja dát lea dehálaš bargu ja hárjehallan min skuvllas. Oassin dekoloniseremis lea liikot sámegillii ja váldit duođas ahte olmmoš lea giellaguoddi ja dađistaga geavahit sámegiela ođđa arenain. Dát ii mearkkaš ahte olmmoš lea negatiiva dárogillii dahje eará gielaide, muhto mearkkaša baicce dan ahte sámegiella lea váibmogiella mii lea oassin olbmo identitehtas ja speadjalastá olbmo árvovuođu mii fas stivre válljejumiid eallimis.
Sámi ovdagovat
Lihkkus leat áiggit rievdan ja odne leat sámi mánáin ja nuoraid maiddái sámi ovdagovat nugo Ella Márjá Isaksen, guhte vuittii dovddus Stjernekamp lávlungilvvu gos ásaiduvvon artisttat oassálastejit. Su lávdeneaktin čuozai Tv-gehččiide go lávllui, juoiggai earenoamážit ja go nu nannosit čájehii rámisvuođa iežas gillii ja kultuvrii. Ella Márjá ovdanbuvttii maiddái čielga vuostehágu luonddubillistemiide Sámis. Sihke Ella Márjá ja eará sámi nuorat geat báitet nášunála ja riikkaidgaskasaš gilvvuin dahje eará vugiid bokte, sii leat earenoamáš dehálažža sámegiela ja kultuvrra revitaliseremis.
Movttiidahttit ja nannet
Sámi skuvllat maid fertejit váldit giela revitaliserema duođalažžat. Sámi joatkkaskuvlii lea dehálaš ahte oahppit ja bargit movttidahttejuvvojit nannet iežaset sámegielmáhtu. Skuvlla ulbmil lea ahte buohkat galget dovdat dárbbu máhttit sámegiela, muhto mii čuovvut prinishpa mii lea guovddážis árbevirolaš sámi bajásgeassimis, nammalassii láhčit buori oahppandilálašvuođaide. Dát guoská sihke bargiid ja ohppiid oahppamii. Asla Balto ja Gudrun Kuhmunen (2014) mielde ii leat álo nu ahte oahppan galgá dušše dovdan vuogasin, muhto dat galgá motiveret seammás go addá saji oahppat sihke hárjehallama ja meaddima bokte. Olu dárogielat ohppiide ja oahpaheddjiide lea cieggan ballu sámásteapmái, ja sii dárbbašit doarjaga beassat eret dán balus.
