|
Čálgopermišuvdnaohcan mii ii lohko jávkami.
Ortnetnjuoggádusat ohppide sámi joatkkaskuvllain.
Du vuoigatvuođat:
• oažžut dan oahpu masa dus lea vuoigatvuohta oahppoplána mielde.
• árvvoštallojuvvot.
• oažžut duođaštusa ahte oahpu leat čađahan.
• váidalit jahke- ja eksámenárvosániid.
• meannuduvvot ávddalaččat ja vuoiggalaččat.
• vázzit skuvllas gos it givssiduvvo.
• oažžut veahkkediimmuid/erenoamášoahpahusa jus don leaččat mange láhkaid doaibmahehttejuvvon dahje dus lduođaštuvvon oahppanváttisvuođat.
• Sihtat láhččojuvvon oahpahusa jus dus leaš bissovaš dávda, erenoamáš ovddasmorašdoaimmat dahje eará erenoamáš dilit.
• oažžut čálalaš dieđu dakkaviđe go váruhuvvo ahte:
- ii leat vuođđu bidjat oahppobajiárvosániid dahje loahpalaš árvosániid.
- oaččut fuonit árvosániid skihkalašvuođas ja meanus.
• gitta 10 beaivvi skuvllas jávkat muhtin dilálašvuođain, fievrretkeahttá dán jávkama duođaštussii.
• oažžut neavvuma sihke sosiálapedagogalaš jearaldagaide ja fidno- ja oahppoválljemii.
|
Du geatnegasvuođat
• boahtit oahpahussii ja searvat aktiivvalaččat
• vuostáiváldit dieđuid ja bagadeami
• čuovvut oahpahusa buot fágain dan kurssas
mas váccát
• searvat molssaevttolaš skuvlabeivviide, mátkebeivviide, skuvlateáhterii, prošeavttaide jna.
• áiggil boahtit ja leat ráhkkanan oahpahussii
• searvat oahpahussii aktiivvalaččat ja skuvlabargguid buktit vai oahpaheaddjis lea dus árvvoštallanvuođđu
• earáiguin ovttasbargat vai šattašii buorre bargobiras
• láhttet olmmošvirolaččat ja deasttalaččat
• doalahit buori ortnetvuođa sihke skuvlla siste ja olggobealde
• dieđihit jus dieđát ahte viibbat oahpahusas ja čuovvut mielde iežat jávkama
• čuovvut skuvlamearrádusaid. Daid gávnnat Teams. |
